tiistai 29. tammikuuta 2013

Vielä vanhempi tilkkupeitto

Etsiessäni ihan muuta, osui käsiini tämä tilkkupeitto. Kun  nyt tilkkupeitoista olen alkanut kirjoittamaan, niin kerrotaan tämänkin tarina. Kyseinen tilkkupeitto on todella vanha, sen vanhimmat tilkut ovat 1940 -luvulta. Peitteen tekemisen aloitin lapsuudenkodissani 1960 -luvulla, ajatuksenani oli tehdä kaksi jättikokoista tyynyä - sen ajan Fatboy.
Kaikki tilkut ovat samettia. Kuluneet vaaleanpunaiset ja muutama vaaleansininen tilkku ovat peräisin tätini vanhoista kouluhameista. Vakosametti oli varmaan silloin muodikas kangas. Minulla on teininä ollut viininpunainen housupuku, petrolinsiniset ja vihreät samettihousut. (Farkut tulivat myöhemmin :) Sitä en millään muista, mistä nuo mustat tikut ovat lähtöisin.

No, tyynyt eivät tulleet valmiiksi. Keskeneräinen tikkutyö kulki mukanani asunnosta toiseen. 80-luvun alussa tein tilkuista peiton, sille tuli "tilaus", siitä sai hyvän peiton lattialle levitettävksi. Vauvoina lapsemme ovat köllötelleet peitolla.

Sitten alkoi peitteen kulta-aika Se on kiertänyt maailmaa. Se on ollut mukanamme purjelentokisamatkoilla piknik peittona.  Pikaisella tiedostojen selauksella löysin kuvia ainakin seuraavista paikoista:

Australia 1987, Victorian osavaltio, Benalla. Eucalyptuspuun varjossa avustajien ruokailuhetki meneillään
Itävalta, WienerNeustadt 1989. Lentokentällä, avustajien liikuntahetki. Peite näkyy, jos tarkasti katsoo maata  Volvon vieressä. Asiaan vihkiytyneet tietävät keltaisesta lipusta, että ollaan Itävallan kisoissa.
Ruotsi, Borlänge 1993. Pilotin lepohetki ennen päivän tehtävää. Ruotsin kisoissa oli tosi kylmää!

Näiden paikojen lisäksi, peite on käynyt kolme kertaa Italiassa ja epäilen vahvasti, että se kerran matkusti myös jenkkeihin ;) Peite oli kätevä myös kotimaan kisoissa, sitä ei suuremmin tarvinnut varoa, tiesi heti kumpi oli päälipuoli. Hätätilassa se on toiminut myös lisäpeittona. Ja surutta sen sai heittää pesukoneeseen. Viimevuodet peite on lepäillyt komerossa, josta sen siis löysin.

tiistai 15. tammikuuta 2013

Vanha tilkkupeitto

Tämän tillkupeiton historiaa: 1994 oli muutoksen aika: päätin opinnot ja vaihdoin työpaikkaa. Siinä välissä aivoillani oli "vapaata" ja aloin suunnittelemaan parivuoteeseen sopivaa sängynpeitettä. Olin vuosia ommellut vaatteita lapsille ja osin itsellemmekin. - Totta, silloin kannatti vielä ommella vaatteita, sai hyvälaatuisia ja  kauniita kankaita ja ompelemalla säästin melkoisesti - Kotiompelijalle kertyy aina tilkkuja, lempivärini on aina ollut sininen, jotenkin sitten tilkutkin ovat sinisiä :)

Malli on varmaan yksi helpoimmista. Neliöllä aloitetaan ja sen ympärille ommellaan kaitaleita, leveydestä ja määrästä sitten tulee ulkonäkö. Tilkuissa on sellaista rosoista epäsymmetriaa, mutta saa olla, eihän sitä muuten tietäisi käsintehdyksi.
Niin ja värisommittelullakin on vaikutus, tein tilkusta toisen puolen vaaleaksi ja toisen puolen tummaksi  ja tikkuja yhdistämällä syntyivät nämä raidat.
Koko peitteen tekeminen kyllä kesti, vuodesta 1994 vuoteen 1996. Aina välillä se "lepäsi" ja odotti seuraavaa lomaa. Peite on ollut käytössä jo pian 20 vuotta ja edelleen olen tyytyväinen lopputulokseen. Peitettä katsellessa mieleen tulevat lasten vaatteet, kodin tekstiilit ja paljon muuta elettyä elämää. Peite on tullut meille jäädäkseen.

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Pipo ja lapaset

Kevään 2012 tuotos. Vihdoinkin tein sen: pipo ja lapaset. Malli on ollut tiedossa jo vuodesta 2007. Novita Talvi lehdessä malli 88.

Oma piponi on mukaeltu alkuperäisestä mallista. Tein pipoon korkeutta vähän lisää, mahtuu tukka paremmin :) Väritys tietysti on oma... Valkoinen + kirkassininen + turkoosi-vihreä-sininen kolmiraita - Seitsämän Veljestä. Kolmiraita antaa mielestäni mukavaa epätasapainoa koko juttuun.

Kirjoneule itsessään on tuttu jo vuosikymmenien takaa. Ensimmäiset tällä neuleella kudotut lapaset olen kopioinut isoäidin lapasista joskus vuonna miekka ja kypärä.