sunnuntai 28. helmikuuta 2016

3. Rakas Tilkkupeitto, sommittelua

Aikani paitoja katseltuani, otin vaan sakset käteen ja aloitin tillkujen leikkaamisen. Vähän hirvitti ja sydämeen sattui.

 Aluksi yritin katsoa, että värit ja kuviot sopivat keskenään yhteen.
Pian kuitenkin tärkeämmäksi tulivat muistot. Mukaan piti saada ainakin kesäpaita, josta tuli mieleen hellepäivä; Rakas Puoliso pyöräili töistä kotiin, nosti paidankaulusta vilvoittellakseen ja totesi: Onpa kuuma. Sitten lähdimmekin Yyteriin uimaan :)
Tai paita, josta muistui patikoinnit Itävällan Alpeilla.  Puhumattakaan niistä paidoista, jotka nostivat näkyviin ystävien kanssa vietetyt mukavat hetket.
Mitähän tästä tulee, kun muistot ohjaavat suunnittelua...
Yksi mukava ihminen sanoi, että tämä on kuin taideterapiaa; vanhasta syntyy jotain uutta ja samalla järjestelee mielessään muistot.

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

2. Rakas Tilkkupeitto, suunnittelua

Jotta saa tehtyä tilkkupeiton (ainakin minun) pitää pitkään pähkäillä ja piirrellä, miettiä miten projekti toteutetaan.
 Kaivoin esiin 2013 torkkupeittoprojektin mittapalat ja mittailin valmista peittoa minkä kokoinen vuoresta pitäisi tehdä.
Alkuajatuksena oli tehdä vain simppelisti 17x17 neiliöitä, mutta ei se minulta onnistu, tehdä joku käsityö yksinkertaisesti. Aloin suunnittelemaan peittoa niin, että yksi 17x17 neliö tehdään kolmesta palasta. Lentsikankin kuvaa hahmottelin, mutta se alkoi tuntua liian haastavalta ja luovuin ajatuksesta.

Samalla silmäilin paitoja, mitkä sopisivat samaan tilkkuun. Miten paljon muistoja voikaan liittyä rakkaan puolison kauluspaitoihin.... siihen tämän taustalla olevaan suurenpaan muutokseen löysin avuksi kirjan: Martti Lindqvist Surun tie.

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

1. Rakas Tilkkupeitto

Keväällä 2013 valmistui Torkkupeitto 
Aika pian huomasin, että eipä tästä tullutkaan niin mukava kuin piti. Olen vähän allerginen villalle ja hetken torkuttuani aloin kutisemaan, enkä saanut oltua peiton alla. Meni vähän niinkuin nokoset pieleen.

Jossain vaiheessa keksin, että teen rakkaan puolison vanhoista kauluspaidoista vuorikankaan. Aloinkin keräämään vanhoja kuluneita paitoja. Pinoon eksyi myös kankaanpala, jonka toin 1982 Italista - purjelennon EM esikisoista. Esikoinen oli silloin 1,5 vuotias ja ajattelin ommella hänelle kankaasta jotain kaunista - eipä ole tullut tehtyä.
Sitten maailmani romahti kesäkuussa 2015. Yht'äkkiä kaapeissa oli paitoja, joille ei ollut käyttäjää. Nyt ajattelin käynnistää surullisen tilkkutyöprojektin, valitsen paidoista kauneimmat ja teen sen vuorinkankaan. 
 Rakkaan puolison "näköisiä" paitoja