Tyynynpäälisiä osa 2

Edellissä viestissä kuvatuista aineista näyttää tulevan koristetyynyjä. Meillä kyllä tarvitaan ihan käyttötyynyjäkin olohuoneensohvalla(kin).

Tulisikohan tästä selainen? Vanha villapaitani ja komeron kätköistä löytyneitä puuhelmiä. Nyt huomaan, että olen tehnyt aina käsitöitä, löydän lähes kaiken mitä tarvitsen kotoa...

Tyynynpäälisiä osa 1

Nyt kun olohuone on remontoitu, valkoista kaikki, tai no, katto, seinät ja verhot. Sinertävänvihertävä sohva kaipaa myös valkoista. Aina kun suunnittelen uutta, katselen vanhaa, kiertelen kodissa, pohtien, miten vanhasta saisi uuden.
Tuleeko näistä olohuoneen sohvatyynyt - aika näyttää.
Aarteita vuosien takaa:
* Paksua intianpuuvillaa, vanha sängynpeite.
* Lahjaksi saatu poppanapöytäliina. Ei ole muistaakseni koskaan ollut käytössä.
* Kuultokudostaulu, se on ollut eteisen seinällä siitä lähtien, kun muutimme tänne. Ystävät toivat tuparilahjaksi. Nyt eteinenkin on uusittu ja päätin laittaa taulun jatkokäyttöön.
* Kaksi anopin virkkaamaa pitsiliinaa.
Anoppi (1910 - 1994) oli taitava virkkaamaan, näitä kalastajanlangasta tehtyjä pieniä liinoja on hänen käsissään syntynyt kymmeniä.
Itseasiassa pistiliinoista lähti ajaus sohvatyynyihin, luin harrasharrastus -blogia ja hoksasin, minun ei tarvitse etsiä pitsiliinoja kirpparilta, vaan ne ovat komerossa, senkun ottaa käyttöön.

Kanttinauhaa

Yhdessä anopin tekemässä Tyynyliinassa on nostalgiset kanttinauhat. Olen lumoutunut niistä. Pesunjälkeen silitän ne huolellisesti ja nautin kun saan solmia ne rusetille. Tuntuu kuin aika olisi pysähtynyt, ei kiirettä, rauhassa sommittelen rusetit, pehmeästä puuvillasta, puhtaaseen tyynyliinaan.



Tyynyliinan pitsi on anopin virkkaamaa, hänen aikanaan oli aikaa virkata pitsejä.

Taas sukat ja vielä punaiset

Loma oli ja yhdet sukat tuli.
Punainen lanka on jotenkin tarrautunut minuun. Hartiahuivin valmistuttua ajattelin, että en hetkeen kudo punaista...