The Lahja - Fun Cup XL RC-lennokki

 Miten tässä näin kävi?

En ole koko kummallisena koronavuotena tehnyt ihmeemmin käsitöitä. Pohtiessani, minne aika katoaa, tajusin, että uusin "harrastukseni" vie käsitöille kuuluvan ajan. Isovanhemmilla on etuoikeuksia.

Loppukesällä kävin Piikajärvellä katsomassa kun lapsenlapsi aloitteli lennokinlennätystä. Hän osoittautui taitavaksi ja innostuneeksi. Syksyllä harratus siirtyi Porin Ilmailukerhon lennokkikämpälle ja minulla oli aikaa olla siellä seurana. Lennokkikerholla on kirjoittamaton sääntö, että alle 14 vuotiaat tulevat aikuisen kanssa. Ohjaajat kyllä auttavat tekemisessä, mutta on turvallisempaa, että puukkojen yms. työkalujen kanssa toimittaessa on oma aikuinen vahtimassa.

Lennättämisen opettelu alkaa simulaattorilentämisellä ja tietysti, mitä enemmän simulaatorilla harjoiteelee aina helpompaa on, kun tartuu ohjaimeen ja aloittaa oikean lennätyksen. Pienet kerholaiset saavat  lainaksi kotiin läppärin ja ohjaimen, joten alkuun pääsee helposti.

Syksyn aikana valmistui ensimmäinen kone ja samoihin aikoihin alkoivat sisälennätysvuorot Porin Karhuhallissa, yövuoro: lauantai-ilta 20.30 - 22.30! mutta enpä olisi uskonut, että lennättämistä katsellessa aika kuluu niin nopeasti. Laatuaikaa lauantai-iltaan ;)

Karhuhalli on loistopaikka lennättää pieniä RC -lennokeita ja ultrakevyitä lennokkeja. Pieni aktiivinen harrastajaporukka on kahdessa paikassa, toisessa päässä hallia lentävät ultrakevyet ja toisessa RC-lennokit. Paras mahdollinen paikka sisällä, tyynessä harjoitella lennättämistä ja kokeneille, ihan vaan huvin vuoksi lennätellä.

Koska lennokit harrastuksena ovat pienen porukan laji, parikymmnetä ihmistä, oli todella kurjaa kun Karhuhalli taas suljettiin koronan vuoksi kaikilta. Monta lennätysvuoroa jäi käyttämättä ja samasta syystä päättyivät rakennusillat lennokkikämpällä. No, valoisin mielein kohti tulevaa. 

RC-lennokki on radio-ohjattava kone, RC-lennokki voi olla liidokki, sähkö- tai polttomoottoria voimalähteenä käyttävä kiinteäsiipinen lennokki tai helikopteri, tai jopa oikeaa suihkuturbiinia käyttävä hyvin monimutkainen jettilennokki. Harrastuksessa on etenemisen mahdollisuuksia. Lisää aiheesta Suomen Ilmailuliiton sivuilta.

The Lahja - Fun Cup XL RC -lennokki, miten tähän sitten päädyttiin? Syksyn mittaan kävi yhä enemmän selväksi, että lapsenlapsen harrastus jatkuu kesällä - ymmärsin, että tarvitaan isompi kone ulkokäyttöön. Mitä jos kerrankin antaisin kunnon joululahjan? Konsultoin ohjaajia ja sain apuja koneen hankinnassa ja niinpä hyvissä ajoin ennen joulua minulla oli täällä iso laatikko, jossa kone on. 

Yx kumma juttu, alunperin oli tarkoitus hankkia kone rakennussarjana ja sitten koota kone kevään aikana kerholla. Ylläri, lähes valmiiksi koottu kone oli noin 100€ edullisempi kuin koottava sarja??? Mutta on tässäkin vielä tekemistä ja viimeisteltävää. Ohjaimen käyttöä pitää harjoitella säätämään oikeat asetukset, koneen trimmaminen on oikeastaan osa lennättämisen riemua.

Lahja oli loppuunasti yllätys ja aukaisimme sen täällä, se oli kyllä jännittävä hetki molemmille :) hurjaa sydänten tykytystä kun tajusimme kuinka iso ja komea kone on. Huikaisevaa ensilentoa odotetaan kädet innosta täristen. Waude!

Koneen tyyppi on: Multiplex RR Fun Cub XL (RR = Ready to run, valmis lennätettäväksi) RR versiossa on mukana ja asennettuna moottori, nopeudensäädin, kuusi servoa ja potkuri. 

Se on iso kone, siipien kärkiväli on 1700mm, rungon pituus 1200mm ja paino 2850g. Tässä vielä  Fun Cub XL RCGroups Review Flight Video

Kesää ja lennokkileirejä odotellessa, kunpa pian pääsisi näkemään kun kone lentää!

PS: Pitää myöntää, olen katsellut itselleni sellaista pientä leludronea, jossa valot vilkkuu ja se pyörii kuin pieni sähinkäinen 😊

* Kaikille onnea ja terveyttä vuodelle 2021!✨

Pionit

Ensimmäiset pionit tulivat pihaani joskus, vähän velvollisuudentunnosta, kuuluuhan nyt puutarhassa pari Pionia olla. Pihassa on "multakasakukkapenkki" aurinkoisella paikalla. Jossain vaiheessa tajusin, että paikka on täydellinen pionien kasvatukseen: kuivahko, vähäravinteinen nyppylä ja vielä auringon paistetta yli kuusi tuntia päivässä. - Ihmekös tuo, että velvollisuuspionit viihtyivät.

Ensimmäisenä tuli tämä varmaan yleisin pioni: Sarah Bernhard.

Seuraavana kesänä istutin Shirley Temple - nimisen pionin - lukija varmaan arvaa, mitä aurinkoista, kevyttä ja hymyilevää ajattelin.

Parin vuoden päästä kaipasin vielä tuoksua ja istutin Festiva Maximan - upea tuoksu, mutta laiska kukkimaan, saataa jäädä väliin parikin vuotta. Valkoinen kerrottu kukka, missä viehkeät viinin punaiset viirut.

Sitten aika sai kulua, pionit kukkivat toisina kesinä paljon ja toisinaan ei tullut juurikaan kukkia. Pioni on helppohoitoinen, alkukeväällä leikkaan varovaisesti edellisen kesän kuivat varret ja kukinnan jälkeen poistan siemenkodat. Multakasakukkapenkki oli hankala muille perennoille, liian kuivaa, liian kuumaa. Kesällä 2017 tajusin, että paikkahan on kuin luotu pioneille ja sitten homma lähti lapasesta.

Ensimmäisenä innostuin Kuolan pionista - se tuli bussilla Taivasalon Pionien kodista. Ostaessani  sen, jotenkin kuvittelin, että se olisi tillipioni, ei vaan ollut - sattuuhan sitä :) Tillipionia ei tosin ole vieläkään pihassani.

Honey Gold jatkoi istutusten sarjaa - Toejoen Taimialan taimi. Kuvassa vasta avautumassa koko komeuteen, hyvän miedon tuoksuinen.

Punainen Paul M. Wild tuli taloon heti perään, Taimi Moisiosta, pioni ponien joukossa, ei herätä suuria intohimoja.

Kaverinaan Catherine Fontin, herkkä vaalea pinkki, Taimi Moisiosta, Ihanan naisellinen, jos kukasta niin voi sanoa.

Puhumattakaan valkoisesta Duche De Nemaystä. sekin Taimi Moison taimia,

ja pioni hankkinat jatkuivat Karl Rosenfield Toejoen Taimiala, taustalla Catherine Fontin.

Ihan kesän viime hetkillä istutin tämän Bowel of Beaty - pionin, jonka kuvan & taimen näin Toejoen Taimialassa. Seitsemän  pionia samana kesänä!

2018 Taimi Moisosta sain vihdoin jo edellisenä kesänä haaveilemani Red Charmin. Se kukki kuluvana kesänä ensimmäistä kertaa, juhannuksen vietin ihailemalla tätä noin 20 cm halkaisijaltaan olevaa hohtavan punaista kukkaa.

Kesällä 2018 istutin myös Diana Parks (kirkas punainen -Pionien Koti), Buckey Belle (tumman punainen Taimi Moisio) ja Primavere (keltainen Taimi Moisio) - nämä vaan eivät ole suostuneet vielä kukkimaan. Ensi kesää odotellessa. Kukkisivatko silloin kaikki neljätoista pioniani?

PS. Postaus vastaa blogin nimestä osaa: käsin ja kiireettä 😂

Apua, käsistäni putkahtelee villasukkia...

En ole varsinaisesti tehnyt mitään erityistä käsityötä, mutta kuusi paria sukkia on just valmiina.
Tarkastellaan asiaa aikajärjestyksessä.
1. Valkoiset pitsisukat tehtyäni, tein heti perään nämä siniset. Yllätys. Lanka loppui vähän kesken, joten reunapitsit jätin pois.

2. Suoraan vaan kerältä suoraa sukkaa, vähän outo Novita-väritys, höh. Tavoite oli kutoa lanka pois. Huomaa kantapäät :)

3. Lisää jämälankoja käyttöön. Nämä ovat Sen Hartiahuivin jämiä. Sukat ovat jo käytössäkin.

4 ja 5 Syksyllä perin kaksi kassillista lankoja. Tässä ekat sukat. Ihme väri minulle, eikä meinannut valmistua, johtuikohan väristä!

6. Joululahjaksi nuorelle miehelle kurkkusalaatin väriset sukat

Ei vauhti päätä huimaa yksi sukka / kuukausi, noin keskimäärin. Jämä- ja perintölankoja on vielä ihan kiitettävästi, sukkaputkahtelu jatkukoon. heh he...