Apua, käsistäni putkahtelee villasukkia...

En ole varsinaisesti tehnyt mitään erityistä käsityötä, mutta kuusi paria sukkia on just valmiina.
Tarkastellaan asiaa aikajärjestyksessä.
1. Valkoiset pitsisukat tehtyäni, tein heti perään nämä siniset. Yllätys. Lanka loppui vähän kesken, joten reunapitsit jätin pois.

2. Suoraan vaan kerältä suoraa sukkaa, vähän outo Novita-väritys, höh. Tavoite oli kutoa lanka pois. Huomaa kantapäät :)

3. Lisää jämälankoja käyttöön. Nämä ovat Sen Hartiahuivin jämiä. Sukat ovat jo käytössäkin.

4 ja 5 Syksyllä perin kaksi kassillista lankoja. Tässä ekat sukat. Ihme väri minulle, eikä meinannut valmistua, johtuikohan väristä!

6. Joululahjaksi nuorelle miehelle kurkkusalaatin väriset sukat

Ei vauhti päätä huimaa yksi sukka / kuukausi, noin keskimäärin. Jämä- ja perintölankoja on vielä ihan kiitettävästi, sukkaputkahtelu jatkukoon. heh he...

Pitsisukat

Elämäni ensimmäiset itse tehdyt pitsisukat. Täältä sain idean, että voisin kutoa itselleni pitsisukat.
Jännitystä tavallistakin rauhallisempaan uudenvuodenaattoon.. ja nyt jo postaus :) !... Aloin tehdä näitä sukkia. Ideamallin ruutukaavio ei tullutkaan esiin, enkä jaksanut ruveta kaivelemaan Novitan tunnuksia. Onhan minulla neulemallilehtiä vaika kuinka, valikoin yhden mallin ja olin jo luomassa silmukoita, kun huomasin, että näistähän tulee palmikkosukat, ei himoitsemani pitsisukat. Siis nettiin ja sieltä perus Pirkka pitsisukka. Kesken kaiken hoksasin, että idani lähde olikin palmikkosukka : D jonka ohje minulla ensin oli työnalla....

No anyway, mieleni teki pitsisukkia, jatkoin valittua reittiä. Yllättävän vaikeaa tehdä jotain ohjeen mukaan, purin työni kolme kertaa ennekuin sain kelvollista pitsiä aikaiseksi. Siinä meni uudenvuodenaatto kepeästi silmukoita laskiessa, eikä valmiiksi tullut kuin varsi ja kantalappu.

Uudenvuodenpäivänä tein sukan valmiiksi, en tosin enää jaksanut noudattaa ohjetta, vaan kudoin sukan kärkiosan ihan oman vanhan ja hyväksi havaitun mallin mukaan. Tässä tapauksessa jalkapöydän päällä oli 2 x 12 silmukkaa ja pohjasaa 2 x 11 silmukkaa näin sukasta tuli istuvampi.

Toisen sukan kutominen kesti pidempään, mutta valmista on ja sukansuissa on jopa virkattu koriste. Malliin kuuluvia helmikoristeita ja samettinauhoja en sitten enää jaksanut värkätä. Pöh.

Pitäisikö kutoa vielä toiset?

Sukkia, sukkia, lisää sukkia

Villasukat ovat kyllä oikein sellainen käsitöiden hengähdystauko - jos ei ole mitään erityistä työnalla, aina voi kutoa sukat. Ja niin on toimittu :)

 Sain "perintönä" lankoja ja tämä lanka oli kerällä todella kummallisen värinen. Päätin kuitenkin tehdä siitä sukkia, ajatuksella, eipä sillä väliä ole millaiset sukat saappaissa pyörii, kunhan ovat ehjät ja lämpimät.

Yllätyksekseni niistä tulikin ihan kelvollisia, jos vielä tuo lila olisi ollut tummansininen, olisin lopputulokseen täysin tyytyväinen, mutta menköön näin. Kaksi paria olen antanut lahjoina eteenpäin ja yhdet sujahtivat omiin saappaisiin. Ihanaa, kaikki 4 kerää on käytetty.

Koska olin rohkaistunut ottamaan "oudon" väristä lankaa käsittelyyn, jatkoin valitulla linjalla. Otin tuon kaamean pätkävärjätyn pinkki - oranssi - keltainen - ruskea - limevihreä - turkoosi - langan ja aloin etsimään sille paria. Varastosta löytynyt kirkkaanpunainen iloisesti raikasti tuota pätkävärjättyä (-jota jäi vielä aivan liikaa!) Onneksi lähipiirissä on punaisen ja raikkaiden värien ystävä. Sukat on toimitettu perille.

Värikylläisyytta on ollut jo jopa minule liikaa, nyt jotain rauhallisempaa. Yksiväriset sukat! No, en tietenkään voi kutuoa vain sukkaa, joten tein näihin tällaiset hienot varret, Ullan mallin / ohjeen mukaan. (Olen siis saanut Ullalta tummansiniset sukat lahjaksi, aivan ihana juttu -ne ovat vain juhlakäytössä)

Itselle muistiin helpon mallin ohje: Luo kahdeksalla (8) jaollinen määrä silmukoita esim. 56
Kudo 10 krs 1o, 1n . Aloita kuvioneule:
#1 krs=1o,7n  2krs=3o,5n  3krs=5o,3n  4krs=7o1n
# 2 krs oikein
# 1krs=1n,7o  2krs=3n,5o  3krs=5n,3o  4krs=7n1o
#2krs nurin
jne. niin pitkään, että varsi on sopivan pituinen
jatka 10 krs 1o,1n ja kudo kantapää ja jalkaterä.

Sinisukkia kutoessani tajusin, että minulla ei ole villasukkia, yhdet jalassa, toiset pesussa ja kolmannet parsittavana... on aika tylsä pestä yhtä sukkaparia kerrallaan. Tilanne pitää korjata.

Lankojen lopuista tein nämä, mielestäni tyylikkäät sini-harmaat sukat. Jotka otin unisukiksi - eivät kulu niin nopsaan - ratkaisu ei paranna yhtään sukkatilannettani.

Lankojen loppuja edelleen, ihan käyttösukkia, samanlaiset erilaiset. Kaikki kolme langanloppua tuli käytettyä - vaseman jalan sukkaa jouduin "säveltämään", että sain langan riittämään. Samalla päättyi hyvinpalvelleiden lentosukkien  (2.7.2017 postaus) tarina, lopetan parsimisen ja pistän ne roskiin.

Olipa kiva kutoa itselle sukkia :), nyt käytössäni on 7 paria sukkia ja yhdet juhlasukat. Mikä parasta, näihin kului niin paljon lankaa, että sukkalankalaatikon kansi menee ihan hyvin kiinni!

Hartiahuivi II - Dominotekniikka

Olen tehnyt vuonna 2009 tyttärelleni hartiahuivin. Hänen työtoverinsa Betsy ihastui huiviin (liian) hyvin ilmastoidussa toimistossa. Lyhyen viestittelyn jälkeen tulin luvanneeksi kutoa Betsylle samanlaisen.

Seuraavaksi viestiteltiin väreistä: tummansininen ja tummanruskea, vaalean- ja tummanharmaa sekä oranssi. Ajattelin; apua, miten nuo saa koskaan mätsäämään keskenään. Koska olen sinisen ystävä pyysin luvan, että sininen voisi olla pääväri. Lopuksi käytiin vielä lyhyt keskustelu korvauksesta ja asia tuli sovittua.

Elokuussa aloitin työn. Lavikolta löytyi taas langat: 7 veljestä tummansininen, (harmaita löytyi kotijemmoista) ruskea ja oranssi on teetee salla - lankaa, siinä on paljon perusvärisävyjä ja lanka on samanvahvuista kuin 7 veljestä. (teetee salla oli pelastus, sillä seiskanveikan värit eivät sisällä perusvärejä). Hahmottelin huivin ruutupaperille, että olisi joku ohjenuora jota seurata. Yhdessä vaiheessa meinasi loppua usko värien tasapainoon ja jopa purin pari kerrosta. Vaikeaa tehdä tilaustyötä henkilölle, jota ei ole koskaan tavannut.

Huivi kuitenkin valmistui kerros kerrokselta. Dominotekniikka (ohje oheisesta linkistä) on mukava kutoa, koska se valmistuu ruutu ruudulta, iso hartiahuvi syntyy "norsunsyönti" tekniikalla - pala kerrallaan. Helposti löytyy aikaa kutoa yhdestä kahteen palasta. Nimikointimerkin paikkaa pohdin pitkään ja lopulta konsultoin asiantuntijaa. Yhteistuumin paikaksi valikoitui nurjapuoli, keskellä selän yläosaa.

Sain työn valmiiksi ajoissa ja se lähti matkalaukussani kohti Kalifornian San Diegoa. Siellä tyttären kanssa kuvasimme huivia La Jolla Beachillä ennen kuin annoin huivin pois käsistäni.

Hiukan jännitti, mielyttääkö huivi tilaajaa....Tärkeä luovutuspäivä tuli ja pian sain tyttäreltä viestin: "Betsy ihastui ikihyvikseen. Se on haltioissaan et on kauniinpi kun hän edes yhtään osas odottaa. Tykkää selvästi tosi paljon. Ei tollasia reaktioita pysty edes näytteleen, jos ei oo näyttelijä."

Huh helpotusta, hyvä noin. Kävin myöhemmin tapaamassa Betsyä ja olen vakuuttunut, että huivista tuli juuri hänelle sopiva.

Ja mikä ihana palkkio: Surffaustunti Tyynessämeressä.

Aika oli valittu vuoroveden pienten aaltojen kohdalle :)

Märkäpuvussa tuli hiki ja tunnin lopussa vuorovesi oli jo niin korkealla, että aalloista tuli liian isoja (siis minulle :)

Tyttärestä polvi paranee!

Meillä oli vuokravälineet ja surffauksen opettaja!

Surffaus oli tosi kivaa ja vaikeaa, menisin heti uudestaan, jos mahdollista. Kannatti kutoa hartiahuivi!

Lentosukat osa 3 Päätösjakso, sarja huipentuu.

Nämä sitten "sitkeät" sukat ovat.
Aiemmin tapahtunutta:
Osa 1. Olen kutonut ne lennolla jenkkeihin vuonna 2009 lue postaus.
Osa 2. Sitten uudistin sukan jalkaterän vuonna 2014 lue postaus.

Osa 3. Päätösjakso
2014 korjatuista sukista pohjat kuluivat nopeasti puhki, useiden parsimisten jälkeen olin jo valmis laittamaan sukat pois. Kunnes päähäni pälkähti ihan hullu idea: kudon niihin uudet pohjat :)
Eikun töhin ja luomaan uutta sukkaa :)

Aloitin kantapäästä ja loin silmukat, seuraavaksi kudoin "uuden pohjan" vähän levensin ja kavensin vanhaa pohjaa mukaillen. Lopuksi ompelin pohjan sukkaan kiinni.... (pöhkö minä :)

Näistä tuli ihmeen mukavat ja pehmeät, melkein huopatossut, niissä kun on nyt kaksinkertainen kudottu pohja. Taidan tehdä näin toistekin.

Sukkajuttu

Olen minäkin tehnyt sukkia, niistä on vaan niin tylsä postata, ettei hippuleista ole mitään kerrottu. Tässä pikainen yhteenveto: Perussukkia, kaikki 7veljestä, sitä varastoistani löytyy, varsinkin kun sain "ennakkoperintönä" äidiltäni kolme kerää - musta, grafiitinharmaa ja vaalean harmaa. Lahjat on annettu ja kuvat voi julkistaa 💝

 Ystävän joulusukat

Tyttären ja vävyn joulusukat 

 Omat hippulit, joita en malta ottaa käyttöön?👀

Ystävän joulusukat

Uudissukkia

Joskus ennenvanhaan sukkalankaa säästettiin, niin, että leikattin risa jalkaterä pois ja vanhaan sukanvarteen kudottiin uusi sukka. Kätevää.

Nykyään teen niin, koska säästän aikaa. Näitä perussukkia kun kuluu. Tuntuu, että laminaattilattia on oikea sukkasyöppö. Tässä parit uudistetut sukat. Ei mikään suureellinen käsityötaidon näyte, mutta pala oikeaa kiireistä arkea :)

Varresta vaan poikki ja uutta tilalle. Kun pysyy 7.veljestä merkissä, aina löytyy kohtalaisen sopiva lanka.

Ja eikun menoksi!

Purjelentokonepipo

En malttanut rikkoa tätä purjelentokonepipoa. Se on jotenkin niin osa meidän perhettä. Pipo on ollut kummallakin lapsella käytössä. Ja rakkaalle puolisolleni olen tehnyt ainakin neljä samatyyppistä pipoa. Jos joku ihmettelee, miksi rakaalta puolisolta ei ole yhtään neuletta tulossa peittoon, niin selitys on tämä:

a) hän on ainoa perheestämme, joka ei ole kasvanut ulos neuleista,

b) hän käyttää kaikki neuleet niin loppuun, ettei niistä yksinkertaisesti ole mitään peittoon laitettavaa. 

Siitä tummansinisestä kuvioneuleesta tein yhden "superpalan" -  neljän pienen palan kokoinen. Neule oli niin lerppua, että vähän jäykistin palaa pujottamalla siihen kolmen sentin välein tukilankoja - pikin ja poikin.

Purjelenokonepipon ompelin löysillä harsimispistoilla superpalaan. Se on nyt hiemen epäsymmetrisesti, tarkoituksella. Toivotaan, että lopullisessa kokoonpanossa paikka on ok. Näin ainakin sen nyt näen.

Ja vihdoin kaikki palat ovat valmiita :)

Tummansininen villapaita

Saadakseni torkkupeittoon lisää paloja, otin sitten kaapistani (yhä käytössä olevan) kuvioneuleen. Se on sitä 80-luvun lepakkohihatyyliä. Ne hihat eivät mahdu 2000-luvun takkeihin. Puserosta voi siis tehdä tilkkuja. Mutta ei hätää, minulle jää kaappiini vielä neljä villapaitaa, joten enköhän pärjää ;)

Ja sitten kaikki uudestaan. Kertaus on opintojen äiti, näin ne torkkupeiton palat syntyvät:

Palat leikataan 16x16 cm kokoiseksi. Tässä vaiheessa olen tyytyväinen tuohon kokoon, kaikenmoisista neuleista saa hyviä paloja. Tuota kokoa on myös näppärä käsitellä.

Saumuri esiin. Kannattaa ehdottomasti saumata tilkut, luulen, että saumaamattomana työ "riistäytyisi" käsistä.

Seuraavaksi saumurilankojen päättely. En ole ihan varma onko tarpeen, mutta ainakin reunan virkkausvaihe helpottuu, kun noita saumurilankoja ei enää tarvitse käsitellä.

Reunan virkkaus on mukavin työvaihe. Muutamia paljoa voi ottaa mukaan pihalle ja yhden palan on virkannut nopsaan, valmista tulee. Ensin virkattiin perussilmukoita yksi kerros ja sitten pylväitä toinen kerros.

Keskeneräisiä ja valmiita paloja. Vaikka tämä neule on 7-veljestä langasta kudottu, niin laput ovat ihmeen veteliä ja reuna lerputtaa pahasti. Asialle pitää tehdä jotain. 15 tummansinistä palaa valmiina :)

Poromyssy

Lisää punaista väriä torkkupeittoon. Eikös se ole niin, että osa kotiin kertyvistä muistoesineistä / asioista ovat sellaisia, jotka visuaalisesti eivät sovi kotiin tai mätsää omaan makuun, mutta niitä asoita kuitenkin haluaa säilyttää. Haluan muistojen torkkupeittooni vähän punaista, koska se on tyttäreni lempiväri. :)

Poromyssyn malli on ollut Kotiliedessä vuonna x. Sitä en osaa sanoa, mistä syystä olen kutonut poroja? Lanka on 7-veljestä ja myssyä on pidetty ja pesty niin, että se on osin jo huovuttunut.

Myssy on pienen lapsen, niinpä siitä tuli vain kaksi palaa. Säästin pykärenan yksityiskohdaksi.  

Tuliaissukat

Kun sitä sukkalankajämälaatikkoa pöyhin, päätin kutoa myös sukat tuliaisiksi. Sukat ovat perillä.

Sukat Tyynenmeren rannalla.

 Sukat ja palmut, niistä tietää, että ollaan lämpimässä :)

 Sukat ja Coronado Bridge

Illalla jalkojen lepuutusta hotellihuoneessa.

Siniraidalliset sukat

Sukkalankalaatikkoon on kertynyt langanloppuja. Päätinpä tehdä niistä sukkia, ylläri, sukkalangasta sukkia :) Tässä ensimmäiset. Jossain olen nähnyt tämän tyyppiset sukat, mutta missä?

Pipo ja lapaset

Kevään 2012 tuotos. Vihdoinkin tein sen: pipo ja lapaset. Malli on ollut tiedossa jo vuodesta 2007. Novita Talvi lehdessä malli 88.

Oma piponi on mukaeltu alkuperäisestä mallista. Tein pipoon korkeutta vähän lisää, mahtuu tukka paremmin :) Väritys tietysti on oma... Valkoinen + kirkassininen + turkoosi-vihreä-sininen kolmiraita - Seitsämän Veljestä. Kolmiraita antaa mielestäni mukavaa epätasapainoa koko juttuun.

Kirjoneule itsessään on tuttu jo vuosikymmenien takaa. Ensimmäiset tällä neuleella kudotut lapaset olen kopioinut isoäidin lapasista joskus vuonna miekka ja kypärä.

Villasukkia

Vihdoinkin tuli sukkatilaus :)

Kuinkamonta sukkaa on kuvassa?