Tummansininen villapaita

Saadakseni torkkupeittoon lisää paloja, otin sitten kaapistani (yhä käytössä olevan) kuvioneuleen. Se on sitä 80-luvun lepakkohihatyyliä. Ne hihat eivät mahdu 2000-luvun takkeihin. Puserosta voi siis tehdä tilkkuja. Mutta ei hätää, minulle jää kaappiini vielä neljä villapaitaa, joten enköhän pärjää ;)

Ja sitten kaikki uudestaan. Kertaus on opintojen äiti, näin ne torkkupeiton palat syntyvät:

Palat leikataan 16x16 cm kokoiseksi. Tässä vaiheessa olen tyytyväinen tuohon kokoon, kaikenmoisista neuleista saa hyviä paloja. Tuota kokoa on myös näppärä käsitellä.

Saumuri esiin. Kannattaa ehdottomasti saumata tilkut, luulen, että saumaamattomana työ "riistäytyisi" käsistä.

Seuraavaksi saumurilankojen päättely. En ole ihan varma onko tarpeen, mutta ainakin reunan virkkausvaihe helpottuu, kun noita saumurilankoja ei enää tarvitse käsitellä.

Reunan virkkaus on mukavin työvaihe. Muutamia paljoa voi ottaa mukaan pihalle ja yhden palan on virkannut nopsaan, valmista tulee. Ensin virkattiin perussilmukoita yksi kerros ja sitten pylväitä toinen kerros.

Keskeneräisiä ja valmiita paloja. Vaikka tämä neule on 7-veljestä langasta kudottu, niin laput ovat ihmeen veteliä ja reuna lerputtaa pahasti. Asialle pitää tehdä jotain. 15 tummansinistä palaa valmiina :)

Päättelyä

Jehna, nyt minun pedantti perusminäni tuli esiin :) Olin ajatellut, että reunaa virkatessani ujutan nämä saumurinlangat piiloon sinne virkkaukseen ...

Mutta ei, aikani tilkkupinoa katseltuani aloitin niiden päättelyn.

Ja tätä (tylsää)  työtä riittää. Yhdessä palassa 4 x langan katkaisu, parsinneulaan pujotus, saumaan ujutus ja taas langan katkaisu. Paloja on vino pino, eikä tätä tehdessä voi katsella telkkaria tms. No, ajankuluksihan tätä tehdään :)